Loppukesän kukkia

Naapurin kultapallot lakosivat taas rankkasateessa maahan ja niitä oli kerättävä, etteivät ne joudu ruohonleikkurihirviön hampaisiin. Perinteisesti kimppu niitä päätyi vanhalle peililipastolle.

Löytyy kukkia myös omalta pihaltani, krasseja ja samettikukkia. Sävyt ovat samoja loppukesän kirkkaita keltaisia ja oransseja värejä.

Auringonkukka, jonka ostin kotiin, on lohdutuskukka. Pitkät jaksot maalla ovat loppu ja kotona kaupungissa on yritettävä viihtyä. Oma auringonkukkien kasvatukseni epäonnistui niin kuin niin moni muukin yritys. Mutta kaupastahan kukkia saa.

Tuoksuvadelman juurelle kylvin syksyllä pussillisen Maatiaisen siemensekoistusta Hämyisä vanha puutarha. Eniten siitä on itänyt sormustikukkia, joista osa kukkii jo ensimmäisenä vuotena. Sitä ei seoksessa pitänyt lainkaan olla. Yksi pieni malva kukki ja tunnistan lehtosinilatvan lehtiä. Niitä seoksessa piti ollakin. Sormustikukan taimia löytyy monista muistakin paikoista. Ehkä ne ovatkin jotain vanhaa siemenpankkia, joka nyt on herännyt henkiin. Hyvä niin, myrkylliset sormustinkukat eivät kelpaa rusakoille eivätkä etanoille.