Vanhojen syreenipensaitteni kukinta ei ole runsasta, mutta pensaita on monta ja ne ovat saaneet levitä rauhassa. Niiden tuoksu täyttää pihan.
Oma tupani ja tonttini on nyt korkealla mäellä metsän keskellä. Hämeessä se on edelleen, ei enää kivikkoisella tontilla humuksen tummaksi värjäämän joen varrella, jossa oma leikkimökkini ja puuhamaani ennen sijaitsi. Vanha mökki, rantasauna ja 3000 neliötä maata vaihtuivat suureen metsään ja pientilan pihapiiriin. Tarkkailen edelleen luontoa, yritän saada kasveja kasvamaan ja kunnostelen paikkoja.
tiistai 29. toukokuuta 2018
Syreenien aika
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti