Olen kaivannut pientä kasvihuonetta, jollainen minulla oli entisellä mökillä. Samanlaisia ei enää valmisteta enkä siihen liittynyttä varastotilaa enää tarvitsisikaan. Mutta en ole päässyt ajatuksesta, että haluan kasvihuoneen, myyrät vahvistivat ajatusta, että sellainen on myös tarpeen. Olen miettinyt sille paikkaa ja kokeillut lavakauluksilla, minne aurinko sopivasti paistaisi. Ensimmäisenä kesänä sijoitin lavakaulukset keskellä yläpihaa olevan ison kiven viereen. Ja tomaatteja tuli sinä vuonna. Sitten tein sille paikalle kukkapenkin ja seuraavan vuoden keväänä kuvittelin, että puuvajan edessä olisi hyvä viljelypaikka. Sijoitin lavakauluksen sinne. Kun koivuihin ja muihin lehtipuihin tuli lehdet, paikka muuttui varjoisaksi ja tomaattien ja kurkkujen kasvatus epäonnistui.Tänä vuonna kokeilin, olisiko aittarakennuksen takana hyvä paikka kasvihuoneelle. Liian varjoista sielläkin. Keskelle pihaa en halua uutta rakennusta enkä nykyisiä virityksiä, jotka olen tehnyt vanhoista ikkunoista. Kesäkuussa kun maalasin mökkiä takaa, huomasin, miten aurinkoiseksi sekin paikka on muuttunut koivujen kaatamisen jälkeen. Siis sinne kasvihuone. Tilasin mahdollisimman pienen ja kevytrakenteisen kasvihuoneen, jotta sen pystytys onnistuisi helposti. Apumies nimesi sen häkkyräksi.
Mutta kunnon perustukset sillä on, tuuli ei sitä vie, ei vienyt Aila-myrskykään. Ensin kymmenen säkkiä kevytbetonia ja kun se taas loppui, varastosta löytyneitä juotosbetonin ja rappauslaastin loppuja sekoitettiin veteen lapiolla kottikärryissä. Valmis massa laudoista tehtyihin koteloihin. Siellä sitä vibrattiin ja sliipattiin ja kasteltiin. Kokoamisen alumiinirungon paloista ja muovilevyistä piti ohjeen mukaan kestää viisi tuntia. Apumiehen kanssa meiltä meni ainakin viisi päivää. Kaikki osat eivät sopineetkaan paikoilleen. Jouduin leipomaan parikin mustikkapiirakkaa saadakseni apumiehen jatkamaan töitä.
Pihlaja kasvihuoneen takana pitäisi kaataa. Olen siitä jo haaroja katkonut, mutten millään hävittäisi sitä kokonaan. Taidan ottaa riskin että se kaatuu tai siitä putoaa lunta kasvihuoneen päälle.
Olen pursotellut silikonia ja sikaflexiä saumoihin, mutta aina vaan vettä tulee sisälle kasvihuoneeseen. Etenkin yhdestä nurkasta. Räystäskouruista vesi tulee pois varastosta löytyneitä putkia pitkin. Mutta on kasvihuoneessa taikaa. Tomaatit, joille olen kiukutellut, koska näytti siltä, että ne luulivat olevansa päärynöitä tai vihreitä paprikoita, muuttuivat sisälle kasvihuoneeseen päästyään punaisiksi.
Rakentamisen aluksi jouduin kaivamaan maan pois kasvihuoneen paikalta kallion päältä. Ensiksi siirsin siinä kasvaneet mehitähdet muualle turvaan. Sammaleet siirsin ison kuusen alle. Ehkä sinne kehittyy sammalpuutarha.
Kasvihuoneen viereen jättämiltäni kasveilta olen mielessäni pyydellyt anteeksi, niitä on tallattu moneen kertaan. Siinä on pieniä kuusen taimia, hiukan mustikkaa ja mehitähtiä.
Lavakaulukset saan jatkossa sijoitettua kasvihuoneen viereen toiselle puolelle, sillä leikkasin siinä olleen syreenin maata myöten pois ja siirsin sen taimia muualle. Nyt ilmojen viilennyttyä daalian kukinta saa jatkoaikaa kasvihuoneessa.
