perjantai 27. joulukuuta 2019

Pakkasen torjuntaa

Pitkästä aikaa ulkona on hiukan pakkasta. Yleensä tammi- ja helmikuu ovat vuoden kylmimpiä kuukausia. Sähkönkulutus hyppää korkealle ja laskun loppusumma samoin. Nyt onkin viimeinen hetki tarkistaa, ettei lämpö karkaile mökistä. Vihjailuista huolimatta ompeleva ystävä ei ole tehnyt minulle ovimakkaraa, joka estäisi lämmön karkaamisen tuvan vanhan oven kynnykseltä. Ostin kaupunkikäynnillä korvikkeeksi  pitkänmallisen tyynyn. Ilman mittoja ja tyyny onkin hivenen liian lyhyt, vaikka kaunis onkin.



Kun etsin joululahjaksi toivottua lankaa, aloitin oikeista lankakaupoista. Hakemaani lankaa niissä ei ollut, mutta ostin jotain sinnepäin. Oikea lanka löytyi halpakaupasta ja paljon halvemmalla ja minulle jäi ylimääräiset  kaksi lankakerää ja niihin sopivat virkkuukoukut. Kun lahjakkuuksia meidän perheessä on jaettu, ovat siskot saaneet suunnistus- ja käsityötaidot eikä minulle ole jäänyt niistä mitään. Ryhdyin kuitenkin virkkaamaan ovimakkaraa. Mato siitä tuli. Pää syntyi kun yritin levennyksessä tehdä jotain erikoisempia koukeroita. Loput tein ihan perussilmukoilla. Täytettä etsin omista ja naapurinkin kaapeista. Löytyi ohrasuurimoita, riisiä ja kuskusta. Viimeistelin madon nappisilmillä. Tiukasti mato istuu oven edessä vaikka hiukan kuhmurainen onkin ja se ljää onneksi piiloon samettioviverhon taakse. Kesällä oven edessä on pitsiverho.




Tarkistin myös ikkunoiden tuplien liimaukset ja työnsin pellavarivettä ja - nauhaa lattian ja jalkalistan välisiin rakoihin.


Lattian kylmyyteen auttavat siskon tekemät joulusukat. Olemme sopineet, ettei aikuisille lahjoja hankita, mutta siitä lipsutaan. Nämä sukat sain joulun alla lapsuudenkodissa käydessäni.


lauantai 21. joulukuuta 2019

Valkoinen on maa

Odotettu lumi tuli mökille sitten yhdellä rysäyksellä. Sitä satoi koko keskiviikkopäivän, välillä todella sakeasti, iltaa kohti lumen tulo heikkeni. Maa, metsä ja maisemat muuttuivat valkoisiksi. 




Pääsin mökille, vaikka mäessä oli tarpomista. Jotta pääsisin myös pois, lapioin tien laitaan kapean polun. Maa on lumen alla sula ja aurauskalusto saisi pahaa jälkeä aikaan. Painava, märkä lumi tarttui lumilapioon. Jos myöhemmin ilma pakastuu, kolaan mäen, pakkaslumi on kevyempää. On siirrytty lumitöiden aikaan. Mutta kaunista on ja valoisampaa kuin ennen.


Satanut lumi oli raskasta nuoskalunta. Syreenit, nuoret koivut ja katajat taipuivat sen alla. Vanhoista koivuista putosi oksia ja metsästä kuului rasahduksia kun pieniä puita tai oksia katkeili. Osa katolla olleesta lumesta tuli ryminällä alas. Muutaman kerran sähköt katkesivat hetkeksi, onneksi ei pidemmäksi aikaa.


Joku otus oli käynyt etsimässä majapaikkaa. En tunnista, mistä eläimestä on kysymys. Jäljet alkoivat hirsiaitan alta, ehkä tämä otus majailee jo siellä. Saunan takkahuoneessa käy jyrsijöitä.Yksi hiiri jäi pyydykseen, sen jälkeen juustopala on osattu ottaa loukuista laukaisematta niitä. Vaihdoin myrkkypaloihin. Ne näyttävät maistuvan hyvin, mutta raatoja ei missään näy. Superhiiret näyttävät olevan immuuneja myrkylle. Antaisin hiirien olla rauhassa elleivät ne likaisi lattiaa.


Vuoden lyhimmät päivät tummuvat aikaisin.


perjantai 13. joulukuuta 2019

Pieni työ, iso vaikutus

Mökin tuvassa oli alunperin kattohirsiin kiinnitetty levykatto, joka remontin aluksi poistettiin. Edellinen omistaja oli sähköistänyt mökin ja sähkömiehenä hän oli vedellyt reippaasti johtoja katonrajaan. Kun levykatto oli poistettu, valkoiset johdot jäivät pahasti näkyviin tumman hirsiseinän taustasta. Olisi heti pitänyt tehdä johdoille jotain, mutta remontin alussa oli niin monta synkkää epätoivon hetkeä, ettei moiseen pikkujuttuun tullut haaskattua energiaa. Helpompaa maalaaminen olisi silloin ollut, kun tupa oli tyhjillään ja tikkaita valmiina paikalla. Säköjohdot kuitenkin alkoivat yhä enemmän häiritä ja hain rautakaupasta maalipurkin ja mielestäni maalilla sai jo yhdellä kerroksella suuren muutoksen aikaan. Piti ihan istua tovi ihailemassa muuttunutta tupaa. Ja nyt voi aloittaa joulun valmistelun siellä.



Sähkötaulua vielä jäi vaaleaksi, mutta sen varalle on jo suunnitelma. Pitää löytää tarpeeksi iso peltinen sähkötaulun kaappi, poistaa sen tausta, asentaa se vanhan sähkötaulun päälle ja maalata kaappi. Pistorasiat ja katkaisijat voisi vaihtaa, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa. Hirsiseinät näyttäisivät paremmalta, jos niihin vedetty tumma petsi tai lakka olisi poissa, mutta se on vielä suurempi työ. Jo nyt on päästy aika pitkälle. Alla kuva tämän nurkan lähtötilanteesta.


Tupa näyttää nyt korkeammalta, hyllykön yläpuolellakin näyttää olevan tyhjää tilaa. Sinne sijoitin ensimmäisen joulukoristeen. Tätä koristetta kutsutaan ilmeisesti olkipukiksi tai ohtapukiksi.



Muutkin nurkat näyttävät paremmilta.




Ikkunalle laitoin kevyen liekokranssin. Lumi, joka ikkunasta näkyy, ei jäänyt maahan.