Lemmikit täyttävät kuistin kivijalan vierustan. Vähitellen niitä alkoi tulla siihen ja nyt koko alue on vallattu.
Lemmikkejä on runsaasti pitkin pihaa.
Valkoisiakin kukkia löytyy.
Lemmikkejä riittää poimittaviksi.
Kielot menevät liian pitkälle, ne tulevat liian lähelle mökkiä. Olin ajatellut, että ne voisivat täyttää pihan reunalla olevien syreenien alla ja niiden edessä olevat alueet. Nyt ne tulevat niin pitkälle mökkiä kohti, että saattavat joutua trimmerin käsittelyyn. Tai poimituiksi maljakkoon. Kieloja on niitäkin eri puolilla pihaa.
Valkovuokkoja olen ostanut ja istuttanut useisiin paikkoihin. Nyt ne leviävät vapaasti, ne tietävät, että niin ne saavat tehdä. Valkovuokot häviävät kesän mittaan, eikä niistä ole haittaa pihan siistinä pitämiselle. Nyt on vaan oltava tarkkana, etten tuhoa uusia vuokkoja, jotka nyt ovat vain lehtiä, mutta jotka kukkivat seuraavana vuotena.
Orvokit eivät ole pahimpia pihan valtaajia, mutta nyt ne ovat valinneet aika hankalan kasvupaikan. Ne kukkivat mökin edustan kivetyksen ja alimman portaan välissä. Onhan siinä turvallisempaa kasvaa kuin keskellä pihaa.
Pahimpia pihan valtaajia ovat tuoksuvadelma ja konnantatar. Yritän taistella niitä vastaan luonnonmukaisin menetelmin. Nypin niiden taimia pois ja konnantatar tekee heti uusia tilalle. Kukkapenkissä, josta konnantatar on lähtöisin, siirsin sen kasvuston viereen vahvajuurisia sormustinkukkia. Voimakkaasti leviävät pikkusydän, tuoksukurjenpolvi ja rohtoimikkä saavat tukahduttaa ei-toivottuja taimia. Siirsin vuosia sitten konnantartarkasvuston sisään jääneitä kuunliljoja lipputangon ympäristöön. Ja samalla siirtyi konnatatar. Nyt kuunliljat saavat, kun lehdet kasvavat isoiksi, tukahduttaa sen taimia.
Luin juttusi rauhassa kahteen kertaan, kun huomasin, että sillä oli mieltä rauhoittava vaikutus. Sinulla on hyvä luonnonmukainen asenne, josta tykkään; maltillisesti ohjailet luonnon kasvua sallivalla ja lempeällä otteella. Kirjoitat jotenkin niin kauniisti ja hauskastikin kasveista. Kuvasi ovat selkeän nättejä, ja tuo lemmikkejä maljakossa -kuva, voi sentään, miten ihana!
VastaaPoistaKiitos, Anna kauniista sanoistasi. Minusta on ilo kirjoittaa, kun kukaan ei sano, miten se pitäisi tehdä ja touhuan mökillä hullujakin juttuja kun täällä ei ole kaikkitietäviä ohikulkijoita kmmentoimassa tekemisiäni.
PoistaLemmikin leviämisestä en ole yhtään huolissani. Sen saa helposti kitkettyä pois. Toista on esim. mukulaleinikki, jota saa kaivaa tosissaan, ja nouseepa se kumminkin keväällä taas. Oikein hirvittää, milloin naapurin mukulat leviävät meille asti joukoittain. Nyt on vasta jokunen sattuman oikusta lennähtänyt pihaan kukkimaan.
VastaaPoistaKukinnan jälkeen leikkaan lemmikkejä. Toisiin paikkoihin niitä saa jäädä. Luonnonkasveista inhoan ailakkia, joka tukahduttaa muut kasvit.
PoistaMeillä näyttää kasvavan samat pihan valtaajat :-).
VastaaPoistaLemmikit saa minulla rehottaa ja ne kierrän kaukaa ruohonleikkurilla kunnes kukinta on ohi. Sitten ajelen ne pois.
Mutta tuoksuvatukka on kyllä hankala. Jos sitä leikkaa niin se vain siitä intoutuu kahta kauheammin.Ja juurineen on lähes mahdotonta kaivaa jos /kun se isoksi pääsee.
Mutta toisaalta....annetaan kaikkien kukkien kukkia :-)).
Nyt on kaikki kasvanut niin valtavasti, että on pakko keskittyä, kaikkia kun ei kuitenkaan saa kuriin. Kasvakoon tuoksuvadelmakin, mutta rajatulla alueella.
Poista