Vanha tarjoilualusta

Tämä tarjoilualusta oli ihan pakko saada. Vaikka se on oikeastaan "kaunista turhuutta".  Voiko kerubien päälle mitään laittaakkaan? Ei ainakaan leikata mitään.

Kerubien lisäksi tarjoilualustaa koristavat orvokit, päivänkakkarat  ja muut kukat.

Tarjoilualustan valmistaja on tuntematon. Takana on leimoja ja merkintöjä, mutta en niiden perusteella ole löytänyt mitään tietoja.

Voi näiden viattomuutta!

Kevättunnelmia kukkakaupasta

Kevät etenee maallakin: mustarastaan laulu soi valoisassa illassa, joutsenia näkyy pellolla, jossa ne keväisin ja syksyisin tankkaavat jatkomatkaa varten ja lumet vähenevät. Yöpakkaset hidastavat sulamista ja välillä aamulla maa on valkoinen uudesta lumesta.  Sipuli- ja muut kukkani ovat vielä lumen peitossa. Sinivuokon ja leskenlehden nuppuja on jo näkynyt. 

Kodin lähellä on monipuolinen kukkakauppa, joka on minulle kuin karkkikauppa lapsille, täynnä  ihanuuksia. Mökille ostin belliksiä. Päivällä ne pääsevät ulos, mutta yöt on vietettävä sisällä.

Bellis, kaunokainen (Bellis perennis).

Astian ostin antiikkiliikkeestä ja luulin että se on jokin kala-astia. Mutta se onkin ilmeisesti viktoriaaninen jalkakylpyastia. Aika vieras aikakausi ja tyyli mökilleni.

Kotiin ostin kirjopikarililjoja. Ne ovat niin hienoja mökilläkin. Keväällä tulee varoa, kun ne ovat nousemassa maasta, sillä ne ovat hentoja ja katkeavat helposti jos liian uteliaana tutkii, ovatko ne hengissä.

Kirjopikarililja (Fritillaria meleagris)

Majava ahkeroi rannalla

Mökille mennessäni käyn yleensä joka kerta katsomassa, mitä rannan asukas, majava, on puuhannut. Nyt se on iskenyt hampaansa entistä paksumpaan puuhun. Ja sen tarkoitus on ilmeisesti kaataa se virran poikki. Puun kaataminen tapahtuu tällä kertaa alavirran puolella mökistäni. Aikooko se tukkia virran ja hukuttaa saunani?

Onneksi virrassa on toinen haara, jota pitkin vesi pääsisi eteenpäin, jos päävirta on tukossa. On siis toiveita, ettei saunani peity  veteen.

Majavan aiemmin tien poikki kaataman puun joku oli siirtänyt syrjään. Mutta rannan asukas ei luovuta. Nyt se on kaatanut toisen puun tien poikki.

Ensimmäisenä keväänä mökillä odotin jäiden lähtöä. Eivät ne minnekään lähde, vaan virta kuluttaa jään alapuolelta pois.

Teräville hampaille minullakin olisi käyttöä, majava voisi kaataa niitä puita, jotka kaataa pitää. Jouduin kirveellä hakaamaan poikki jäljellä olevan kahdesta haavasta, jonka olin tappanut kuorimalla niiden rungot leveältä alueelta. Näin kun tekee, haavan ei pitäisi vesoa. Kesällä pitää vielä kaataa sähkölinjan olla olevat lepät.

Lukulamppu pääsi paikalleen

Tämän valaisimen hankin mökkiä varten. Se oli kuitenkin ensin pitkään kotona. Siellä harvoin teen muutoksia, mutta syksyn alussa siirsin työpöydän valaisimen muualle ja tämä jäi sijaiseksi odottelemaan uutta työvalaisinta. Nyt se pääsi paikallaan kamariin lukuvaloksi.

Valaisin on ilmeisesti 50-luvulta ja sen on valmistanut Aris eli Arisuo Oy, jonka Toivo Arisuo perusti 1947. Yritys toimi Kaarinassa vuoteen 1982 saakka.

Kotiin olin etsinyt pitkään uutta valaisinta pienelle työpöydälleni. Louis Poulsenin AJ-valaisin näytti kuvissa hienolta, mutta kun liikkeessä sitä katselin, oli se iso ja kömpelö. Kun viimeisen kerran sitä kävin katsomassa, oli sen hinta taas kerran noussut. Niin kuin joka vuosi. Sitten Avotakassa, yhdessä sisutusesittelyssä oli kaksi kuvaa kauniista valaisimesta. Mutta ei mitään tietoja siitä.

Aivan sattumalta, kun etsin varjostinta netissä, huomasin, että kyseessä oli Clas Ohlsonin valaisin. Ja pika pikaa kävin sen hakemassa. Lähimmässä myymälässä mustana sitä ei enää ollut, mutta onneksi kauempaa se löytyi.

Ja valaisimen sain hintaan, johon verrattuna AJ maksaa 28 kertaa enemmän.

Kasvihuone vapautui lumesta

Monet  lumet ovat valuneet kasvihuoneen katolta maahan ja tiivistyneet seinien viereen. Kasvihuoneeseen oli mahdotonta päästä. Kanervatkin jäivät ulkopuolelle, vaikka tarkoitus oli siirtää ne sisään. Mutta talvi ehti tulla ennen kuin sen sain tehtyä.

Nyt suojasää oli pehmentänyt lumen ja seinustat oli helppo puhdistaa. Sokkeli on nyt vapaana eikä sulava lumi vahingoita sitä. Onneksi lumet ovat valuessaan puhdistaneer kasvihuoneen katon. Pesu-urakasta tulee pienempi. Lapsuuteni maisemissa Varsinais-Suomessa kukkii jo leskenlehti. Hämeessä vielä lapioidaan lunta.

Sisään kasvihuoneeseen en vieläkään päässyt, sillä oven välissä on jäätä.

Kukkia

Minulle on tuottanut iloa kaksi kukkaa. Toisen sain lahjaksi, toisen olen itse kasvattanut. Naistenpäivän ruusun sain yllättävältä taholta. Hiukan rypistelin otsaani kun mietin, miten sen saisi kuljetettua kotiin. Hampaissa, ehdotettiin minulle. Mutta kulki se treenikassissakin enempää rutistumatta.

Kaupungissa käynnin jälkeen odotti maalla kukkaan puhjennut amaryllis. Amarylliksen saa uudelleen kukkimaan. Joskus se vaan vaatii paljon kärsivällisyyttä. Hienoa, että juuri se ainoa valkoinen amarylliksista onnistui.

Joulun jälkeen kukkakaupasta olisi saanut amarylliksia muutamalla eurolla. Mutta tämä onkin erikoistapaus.

Maanantaina amaryllikseni oli vielä nupulla, viikon kuluttua täysin kukassa.

Pöydän kunnostus etenee

Vanhan pöydän kunnostaminen etenee, vaikka yllätyksiä tuli vastaan. Nyt voi jo kokeilla, miltä se valmiina tulee näyttämään.

Maalin paloja irtosi aluksi helposti puukon kärjellä. Pöydän pinnassa oli sitten suuria, syviä laikkuja vailla maalia. Selvästikään niitä ei voinut kittaamalla  paikata. Päädyinkin katsomaan, mitä maalikerrosten alta löytyy.

Ihan hieno puupinta maalien alta tuli esiin. Toiset osat ovat tummempaa puuta, mutta mielestäni se ei haittaa.

Kaikkialta maali ei irronnut helposti. Tarvittiin lisää työkaluja, talttaa ja kaavinta tai mikä sen nimi nyt onkaan. Maalinpoistoainettakin taas yritin käyttää. Sillä sain lähinnä vaan tuhoa aikaan. Leivinuunin edustan pellistä lähti maalia, ei pöydän pinnasta.

Löytyi vihertävää ja sinertävää maalia. Alin, vaaleanruskea kerros oli kaikista sitkein. Työkalulla sain  vahingossa tehtyä pehmeään puuhun koloja. Oman työn jälki näkyy. Joitakin niistä korjasin puukitillä.

Pöydän luukussa olevaa koukkua en saanut irti. Se saa siis jäädä, vaikka sen emali onkin osittain rikkoontunut. Jalat maalasin kalkkimaalilla. Nyt vielä vahaa tai lakkaa päälle kun ilmat lämpenevät.

Kevään kukiksi löysin iiriksiä ja helmililjoja.

Tuoli mahtui henkilöautoon ja se siirrettiinkin verstaalle toiselle mökille. Jatkossa mökki säästyy työmaan pölyltä ja vahingoilta.

Pöytävalaisimen muuttumisleikki

Tämän valaisimen hankin alkuaikoina kun mökissä vallitsi sinivalkoinen tuulimyllykoristekausi. Kausi on nyt ohi ja kun en saanut valaisinta helposti myytyä, aloin miettiä sen tuunaamista. Uusvanha valaisin on siinä mielessä hyvä, että sähköt ovat EU- kelpoiset. Monena yönä olen sen valossa pelannut pasianssia  kun olen ollut yksin mökillä ja ulos on laskeutunut täydellinen pimeys.

               

                                               

Minua on häirinnyt se, että valaisimesta on yritetty aika kömpelösti tehdä vanhan näköistä. Metalliosat on maalattu mustalla töhnällä, jota sitten paikoitellen on raapustettu pois. Lampun kupu on nyt silmiini vähän liian koukeroinen.

Kokeilin, lähtisikö musta maali raaputtamalla pois. Ja hups, muutaman minuutin hiomisen jälkeen sitä olikin vain hiukan jäljellä.

Etsin uutta kupua ja lopulta löytyi kaksi vaihtoehtoa. Pyöreä, hiukan yksinkertaisempi lasikupu sekä tavallinen varjostin.

Ja tämä varjostin sopi valaisimeen paremmin. Kiinnitykseltäkin se on sopiva, koska varjostinta ei kiinnitetä lamppuun, vaan sen rengas on lampun varren ympärillä. 

                           

                           

Nyt mennään näin. Ja aina voin palata alkuperäiseen versioon.