Maalin paloja irtosi aluksi helposti puukon kärjellä. Pöydän pinnassa oli sitten suuria, syviä laikkuja vailla maalia. Selvästikään niitä ei voinut kittaamalla paikata. Päädyinkin katsomaan, mitä maalikerrosten alta löytyy.
Ihan hieno puupinta maalien alta tuli esiin. Toiset osat ovat tummempaa puuta, mutta mielestäni se ei haittaa.
Kaikkialta maali ei irronnut helposti. Tarvittiin lisää työkaluja, talttaa ja kaavinta tai mikä sen nimi nyt onkaan. Maalinpoistoainettakin taas yritin käyttää. Sillä sain lähinnä vaan tuhoa aikaan. Leivinuunin edustan pellistä lähti maalia, ei pöydän pinnasta.
Löytyi vihertävää ja sinertävää maalia. Alin, vaaleanruskea kerros oli kaikista sitkein. Työkalulla sain vahingossa tehtyä pehmeään puuhun koloja. Oman työn jälki näkyy. Joitakin niistä korjasin puukitillä.
Pöydän luukussa olevaa koukkua en saanut irti. Se saa siis jäädä, vaikka sen emali onkin osittain rikkoontunut. Jalat maalasin kalkkimaalilla. Nyt vielä vahaa tai lakkaa päälle kun ilmat lämpenevät.
Kevään kukiksi löysin iiriksiä ja helmililjoja.
Tuoli mahtui henkilöautoon ja se siirrettiinkin verstaalle toiselle mökille. Jatkossa mökki säästyy työmaan pölyltä ja vahingoilta.
Kevään kukiksi löysin iiriksiä ja helmililjoja.
Tuoli mahtui henkilöautoon ja se siirrettiinkin verstaalle toiselle mökille. Jatkossa mökki säästyy työmaan pölyltä ja vahingoilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti