Yllätyksiä

 Kesällä kaksi vuotta sitten sain talteen muutaman kuolanpionin siemenen. Kylvin ne ruukkuun, joka on odotellut kasvihuoneen nurkilla. Nyt ruukusta nousi muutama taimi. Hyvää kannatti odottaa, kuolanpioneja ei ole koskaan liikaa.

Ihmeellisiä asioita tapahtuu muutenkin. Kukkapenkkiin on ilmestynyt uusia kasveja. Sen reunalla, johon viime kesänä siirsin konnantataraluetta siivotessa löytyneet kuunliljat, kasvaa nyt rivissä viisi kasvia, joita en ennen ole nähnytkään. On kuin joku olisi ne siihen istuttanut, mutta en ainakaan minä.

Aluksi luokittelin kasvit rikkaruohoiksi, mutta päätin sitten katsoa, mitä niistä tulee. Kun kukat aukenivat, pystyin googlaamaan kasville nimen. Tämä on ilmeisesti rohtoimikkä (Pulmonaria obscura). Kukkien väri muuttuu punaisesta siniseksi ja ilmeisesti lehdetkin muuttuvat kesän mittaan. Muurahaiset kai levittävät näitä. Kovaa vauhtia imikät kasvavat ja kyseessä taitaa olla tuoksuvadelmaa ja konnantatarta vastaava kasvi, jota ei kuriin saa. Kukkapenkistä nämä saavat lähdön. Ensimmäinen on jo uudessa paikassa metsäpuutarhan reunalla.

Seuraava yllätys oli ikävä. Viime viikonvaihteen myrsky oli kaatunut puita metsästäni. Syksyllä kaatuneen kuusen päällä makaa kaksi isoa puuta juuret pystyssä. Tällä nurkalla metsästä ei paljoa ole jäljellä. Muuallakin kuusia oli kaatunut, mutta luonnon monimuotoisuus hyötyy lahopuusta, jota täällä on tulossa.