Minusta keväinen sinivuokkometsä on lumoava. Vuokkoja on paikoin valtavasti, paikoin vähemmän, mutta kaikki ne ovat hienoja. Kukinta-aikaan käyn päivittäin tervehtimässä metsän kukkia eri paikoissa. Metsäpuutarhan ja sen ympäristön sinivuokoista joku roisto oli käynyt napsimassa kukat suuhunsa. Niin on käynyt myös mökin takana kasvaville vuokoille, siksi niiden päällä on verkko. Metsässä kukat ovat saaneet olla rauhassa.
Niitä on kuivien sananjalkojen ja talvikkien seassa, ruohikoissa ja mättäillä. Värit vaihtelevat. Valkoista sinivuokkoja en tänä vuonna löytänyt. Ehkä sekin on muuttunut siniseksi.
Muitakin kukkijoita löytyy: Kevätpiippo.
Saniaiset ovat heräämässä. Vähitellen niiden kiemuraiset kerät avautuvat lehdiksi.
Näkymä saunan takaiseen metsään alkaa vihertyä hennosti.
Luonto odottaa pakkasöiden loppumista ja lämpötilan nousua ja sitten kasvu etenee vauhdilla ja metsän vihreys syvenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti