Aitasta tuli vihreä kamari

Syy siihen, että mummun aitasta tuli vihreä kamari, on tämä kaappi. Se oli työkaluvaraston perällä ja katselin sitä heti sillä silmällä, että jotain sille myöhemmin teen. Jo ensivaikutelma oli positiivinen, sillä se oli tyhjä päinvastoin kuin muut kaapit täällä. Meni aikaa, ennen kuin siihen tartuin. Sen saaminen ulos varastosta oli haasteellista, sillä siinä ei ole jalkoja ja se oli naulattu kiinni varaston lattiaan. Ulkona tutkin sitä. Ei hometta, ei pahaa hajua ja pelkkä pesu riitti.

Piha ja sen kukat ovat kuivuneet, mutta tuoksuvadelma kukkii rehevänä.

Kaapin inspiroimana maalasin kulmakaapinkin vihreäksi. Vihreä myrskylyhty pääsi kattoon. Katto näytti rumalta ja siitä tippui roskia. Netissä joku esitti idean, että tällaiseen kattoon voisi kiinnittää kasviharson. Yritin sitä, mutten ollut tyytyväinen tulokseen. Muistin sitten IKEAn pitsiverhot, jotka edellisillä asukkailla olivat pienemmän kamarin ikkunassa. Olin ne pessyt ja huuhdellut pesuetikalla, mutta en ollut niille keksinyt käyttöä. Nyt kiinnitin ne kattoon. Aitta muuttui valoisammaksi.

Vihreä avainkaappi löysi vihdoin paikan. Siinä säilytän tulitikkuja. Hyllyssä on toisesta aitasta löytyneitä oppikirjoja ja vuoden 1940 Almanakka.

Kukkapöytä siirtyi tänne. Löysin kotona käydessäni siihen jääkukkalasipalan, joka on melkein samanlaista lasia kun alkuperäinen puolikas. Anopinkieli kärsi kotona kuivuudesta. Täällä se viettää lomaa ja voi hyvin. Verhot löytyivät omista varastostani.

Opetustaulu Venetsiasta on naapuripitäjän kyläpäivien kirpputorilta. Siellä oli vuosi sitten yksi opetustaulu myynnissä todella edullisesti, mutta se meni minulta nenän edestä. Toivoin myyjän olevan taas paikalla ja niin hän olikin ja nyt opetustauluja oli enemmän. Vihreä arkkukin siirtyi tänne.

Jakkarakin löytyi työkaluvarastosta. Siitä näki, että se oli ollut maalareiden käytössä. Sen päällys näytti melkein nykytaideteokselta. Paljon oli siihen maalia roiskittu. Pahimmat roiskeet rapsuttelin pois.

Jos täällä haluaa nukkua, voi sen tehdä riippumatossa. Nyt se toimii riipputuolina. Pikkuystäväni 9 v ilmoitti, että hän kyllä nukkuu täällä. Sanoin, että tottakai hän voi sen tehdä, mutta ehkä joskus myöhemmin. Ja nauroin itsekseni. Kaverinsa kanssa tämä tyttö lähti innolla nukkumaan naapurin uudenaikaiseen vierasaittaan. Yöllä alkoi pelottaa ja kiireesti tytöt tulivat aitasta pois. Täällä metsän eläimet olisivat vielä lähempänä.