Lumi peitti maan

Maalla olen jo tottunut siihen, että lunta tulee joka päivä, ainakin hiukan. Mutta yllättäen kotikulmillekin oli tullut paksu valkoinen lumipeite. Ainakin joksikin aikaa. Kaupungin lumi muuttuu nopeasti ruskeaksi loskaksi. Äidinrakkauden emohirvi on saanut kaulaliinan, ettei se vilustu.

Mökille mennessä ensimmäisenä tehtävänä on ollut tarttuminen harjaan ja portaiden puhdistus lumesta. Onneksi ei sentään sähkökatkoja ole ollut. Sisällä ensimmäinen tehtävä on kokeilla, syttyvätkö valot.

Puuvajan edessä ei harja enää kohta riitä, kun lumet putoavat katolta. Ulkorakennusten korjauksessa ja kunnostuksessa tulee riittämään työtä moneksi vuodeksi.

Mökille johtavasta tiestä kolasin ensin molemmat puolet, sitten vaan toisen puolen, jotta kävellen pääsi ylös. Lopulta oli kutsuttava traktori ja linko paikalle. Sitten jatkoin taas kolaamista. Ja lunta tulee koko ajan lisää.

Paksun lumikerroksen alla kasvit ovat suojassa. Mutta syreenipensaat lumi on taivuttanut maahan. Niistä ja omenapuista olen jo ravistellut lunta pois.

Suojaa on ollut sen verran, että vierastalon jyrkältä katolta lumet ovat jo lähteneet liikkelle. 

Kun lumentulo hellittää, pitää ottaa sukset esiin ja nauttia lumen hyvistä puolista.