Sipuleja ja siemeniä multaan

Sorruin taas ostamaan kukkasipuleja ajattelematta, mihin niitä istuttaisin. Narsisseja, tulpaaneja idänsinililjaa, iiriksiä ym. Näitä tuli ostettua kun tilasin valkovuokon juurakoita. Siinä samallahan posti tuo muutakin. Luulen nimittäin, että viime vuoden valkovuokot tulivat liian kuivaan paikkaan, eivätkä ne välttämättä selvineet hellekesästä. Myöhemmin innostuin ostamaan vielä lisää sipuleita.

Mutta sitten katselin tuoksuvadelmaa ja iskin taas sen kimppuun ja siitähän syntyi hyvä paikka sipuleille. Tuoksuvadelmasta on jäljellä vain muutama varsi, mutta en usko, että tämä olisi taistelun päätös, erävoitto vain.

Yritin laittaa siput maahan alueittain, niin että keväällä olisi isompia alueita samaa kukkaa.

Mökin edustalle oli istutettu kuunliljoja, mutta konnantatar oli tukahduttamassa ne. Kaivoin kuunlijat maasta ja istutin ne tuoksuvadelmien taakse, varjoisammalle puolelle. Juurakot neuvotaan nostamaan talikolla maasta. Vuosikausia yhteenkasvaneiden juurakoiden nostaminen kuivasta maasta ja erottelu oli aika työlästä. Katsotaan, selvisivätkö kuunliljat siitä.

Ripottelin lopuksi alueelle Maatiaisen Hämyisä vanha puutarha-siemenseosta. Kuolanpionin musta siemenet tunnistan, en muita, mutta tässä pitäisi olla runsaasti vanhojen puutarhojen aarteita. Niiden toivon nousevan maasta sipulikukkien kukittua.

Käänsin pienet kasvimaani ja upotin niihin ruukuissa olevia sipuleita ja valkovuokon juurakoita.

Tämän touhun järkevyyttä voi epäillä, mutta näin, valmistautumalla kevääseen ja elättelemällä haaveita kukkaloistosta, voi lievittää syksyn synkeyttä.