Edelliset omistajat ovat tehneet pihapiiriin kuuluvasta navetasta loma-asunnon. En pidä siitä lainkaan. Mielestäni käkikellotalot kuuluvat alppimaisemiin, eivät suomalaiseen sekametsään. Yritin olla näkemättä ja ajattelematta koko rakennusta, mutta huomasin kuitenkin jo syksyllä, että tämän vierastalon edustalla on koko pihan aurinkoisin paikka. Ehkä myöhemmin puut peittävät aurinkoa, kun niissä on täydet lehdet. Metalliset puutarhatuolit asettuivat luontevasti rakennuksen edustalle ja niihin on hyvä istahtaa vaikka mehutauolle.
.
Vihjaisin täällä blogissa, että kaipaan skilloja ja niin niitä sitten tuli, lahjana kauniissa vanhassa puuastiassa.
Rakennuksen edustalle on tehty istutusalueita, mutta ei niissä kasva muuta kuin humala, joka kasvaakin hurjaa vauhtia.
Humalan viereen laitoin kaunokaisastian odottamaan kukkien lopullista sijoituspaikkaa.
Toisella puolella kasvavat puistolemmikit minikasvihuoneissa. Istutusalueen reunan ulkopuolella nousee jokin kasvi, ilmeisesti joku iiris.
Lepopaikalta voi ihailla mökin nurkalla kukkivia narsisseja ja kevään hentoa vihreyttä. Opettelen nyt kutsumaan rakennusta navetan sijaan vierastaloksi ja koska mökissä ei vieraille ole nukkumapaikkoja, myös teen rakennuksesta vierastalon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti