sunnuntai 1. kesäkuuta 2025

Vauhdikasta kasvua

 Olin muutaman päivän poissa mökiltä ja kun palasin, oli piha muuttunut. Vuohenputket, voikukat ja  muut epätoivotut kasvit ovat kasvaneet vauhdilla. On hyötykasveihinkin tullut lisää pituutta. Perunaa on noussut maasta. Sipulit ja talvikylvöporkkanat kasvavat tervantuoksuisessa laatikossa ja kasvilavassa.


Kasvihuoneessa on vielä tilaa, vaikka taimet ovatkin kasvaneet. Olin kastellut sen kasvit niin hyvin, että ne olivat pärjänneet lämpimät päivät. Täällä ensimmäisten perunoiden varret ovat jo pitkiä.

Ei ollut aikaa kitkemiseen tai niittämiseen. Poissaoloni aikana ei ollut satanut yhtään, sadevesiastiat olivat tyhjiä. Oli aloitettava veden kantaminen, onneksi kaivossa riittää vettä. Vesiletku kaivolta ei jatko-osallakaan varustettuna riitä jokaisen paikan kasteluun. Kasvihuoneelle ja etäisempiin paikkoihin vesi kulkee kastelukannuilla. 

Sää tuntuu jo niin kesäiseltä, että uskaltauduin istuttamaan avomaankurkut ulos. Kurkun taimet sekoittuivat puutarhan kassalla ja pitkään mietin, kummat ovat avomaan, kummat kasvihuoneen kurkkuja. Yöksi laitoin niiden päälle harsot. 

Myös daalia, puutarhalta ostettu, pääsi ulos.

Pihan narsissien kukinta alkaa olla ohi, muutama vielä kukkii. Napsin kuihtuneita kukkia pois, etteivät kasvit ala kehittää siemeniä, vaan varastoivat energian sipuliin. 

Tarhakylmänkukka oli avannut nuppunsa.

Omavaraisbloggaajat julkaisevat juttuja kerran kuukaudessa. Satu (www.tsajut.fi) ideoi aiheita ja koordinoi julkaisuja. Kesäkuun aihe on päiväni omavaraisena. Oma aamuni alkoi itse poimituilla mustikoilla jugurtin seassa ja sen päätteeksi oli vuoden ensimmäistä raparperijälkiruokaa.

Muuten omavaraisuuteni tähän aikaan vuotta on enimmäkseen kastelua ja kitkemistä. En laskenut, montako kannullista vettä kannoin muun kastelun lisäksi, monta niitä oli. Ja sitten illalla alkoikin sataa.

Alla linkit juttuihin siitä, miten omavaraisten päivät ovat kuluneet.

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta 

Sarin puutarhat 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Villa Varmo 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

10 kommenttia:

  1. Mieleni takertui tuohon tervantuoksun mainintaan. Ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku kysyi pihallani: Mikä täällä haisee? Väärä kysymys, terva tuoksuu!

      Poista
  2. Veden kantaminen on yllättävän suuri osa elämää maalla. Tosin meillä on turvauduttu vesipumppuihin, on se niin valtava helpotus. Vain rantasaunalla on kantovesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen miettinyt, millainen juttu vesiletkun päässä jakaisi veden tasaisesti kasveille. Peukalolla en sitä kunnolla osaa tehdä.

      Poista
  3. Sateiden ja lämpimien päivien myötä kaikki on tosiaan vallan ryöpsähtänyt kasvamaan. Itse iloitsen ehkä eniten siitä että syksyllä kasvilavaan jättämäni salviat ovat selvinneet talvesta ja kasvattelevat uusia lehtiä. Vuoden ensimmäinen raparperipiirakka on ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihan yllätykset ovat ihania. Ja kaikki, jotka jatkavat kasvuaan, tuottavat iloa. Vihreitä sävyjä on nyt lukematon määrä luonnossa.

      Poista
  4. Muutamassa päivässä puutarhassa ehtii tapahtua paljon tähän vuodenaikaan, hyvässä ja pahassa! Hyötykasvien kasvua on erityisen mukava seurata, rikkaruohojen ei niinkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä iloitsee kun saa jonkun paikan siivottua rikkaruohoista, mutta sitä iloa ei kauaa yleensä kestä.

      Poista
  5. Puutun tuohon Marikalle esittämääsi kysymykseen eli minulla on letkun päässä sellainen kastelupistooli (erilaisia on myynnissä useitakin ). Minulla ihan vain sellainen halpis pistooli ja hyvin on toiminut vuosia letkun päässä.Ei tarvitse peukaloa rasittaa.
    Minulla kun on kantovesi taloon sisälle niin siinä on ihan riittävästi sitä askaretta :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, kastelupistoolin etsintä on alkanut. Ensimmäiset, jotka löysin, on tarkoitettu kapeammalle letkulle kuin mitä minulla on. Pitää kehitellä asiaa, onhan jotain välipalikoita - toivottvasti on.

      Poista