Piha haltuun

 Omenoita on alkanut pudota puista ja ensimmäisiä muumiotautisia yksilöitä on ollut sekä puissa että maassa. Se tarkoitti sitä, että puiden alustat oli siistittävä kasveista, jotta saan kerättyä sairaat omenat tarkkaan pois. 

Toinen syy, miksi oli aika niittää pihaa oli se, että eri puolille oli ilmestynyt reikiä ja multakasoja. Kontiaiset ja myyrät olivat aktivoituneet ja pitkä, sateen kaatama ruohikko on niille hyvä piilopaikka. Korpitkin ovat huomanneet ne, niitä liiteli mökin yläpuolella. Luonnonkukat ovat jo pudottaneet siemenensä ja uusien taimien kasvu tarvitsee valoa.

Aiemmin kesällä siistin mökin edustan kivetystä, kaivoin kiviä esiin ruohikossa. Lopulta taisin olla lähellä kalliota, jolle mökki on rakennettu. Yläpiha on nyt niitetty.

Poistin vierastalon ympäriltä edellisten omistajien kukkapenkkien ympärille laittamat puut, jotka olivat lahonneet. Etupuolelle tein rajauksen tiilistä samoin kuin toisellakin puolella on.

Päätyyn siirsin kasveja, vuorenkilpeä, sormustinkukkia ja saniaisia. Katsotaan, onko vuorenkilpi maineensa veroinen, sen pitäisi selvitä kaikissa paikoissa. Sormustinkukat ja saniaiset ovat mökilläni uusiutuvaa luonnonvaraa, niiden taimia riittää. Paikka on haastava, se on räystään olla ja aurinko pastaa siihen vain osan päivästä.

Kiviä tarvittiin paljon, kun halusin asetella niitä näin. Sitten muistin, että yleensä kun haluan jotain istuttaa ja alan kaivaa, kolahtaa lapio kiveen. Koputtelin maata ja kiviä alkoi löytyä. Vielä sesonkikranssi vierastalon oveen ja täällä alkaa näyttää asutulta, ei autiotalolta.