Takatalvi

 Uusi takatalvi katkaisi kevään etenemisen tylysti. Maa peittyi paksuun lumikerroksen, jonka pinnalle oli yöllä muodostunut rapiseva jääkerros. Haravointi ja muut pihatyöt loppuivat. Pakenin talvea kotiin kaupunkiin, mutta siellä tilanne oli yhtä huono. Kaduilla oli lunta, sohjoa ja vettä. Taivaalta tuli lunta, räntää ja vettä. Muistin paikan, jonne voisi paeta talvea ainakin hetkeksi: Kaupungin talvipuutarha.

Puutarhan edustalla oleva ruusutarha oli lumen peitossa, mutta sisällä kukkivat kevät- ja muut kukat.

Kaktushuoneessa kasvien seassa oli hauskoja eläinveistoksia. Siellä kukki myös orkideoita.

Palmuhuoneessa suihkulähdealtaassa uiskentelivat karpit. 

Länsisiivessä oli tutumpia kasveja. Puutarhassa on huonekasveja 100 vuoden ajalta, ilmeisesti kaikki viherkasvit, joita suomalaisissa kodeissa on ollut. Löytyi mm. tuttu isoposliinikukka, joka oli kukassa samoin kuin omani kotona. Sen voimakas tuoksu täyttää öisin keittiön. 

Seinustan näyttelyssä oli akvarelleja kesäisistä kukista. Siivessä on oleskelutiloja, joissa voi syödä omia eväitä, lukea tai vaikkapa tehdä töitä.

Kevät yrittää tulla uudelleen. Pikkuisessa puistossa kodin lähellä kaupungin työntekijät karsivat puita. He liikkuivat alueella, jossa kasvaa kukkia ja olin vähällä huutaa heille, että varokaa, lumen alla on kasveja. Iltapäivällä lumi oli sulanut ja kukat, posliinihyasintit ja kevättähdet, tulivat esiin. Onneksi niitä ei oltu pahasti tallottu.

Mökilläkin lumesta vapaat alueet kasvavat. Muuttolinnuille, jotka ovat hyönteissyöjiä, takatalvi oli vaikea. Lumen tultua punarinta kopsutteli maata mökin kuistin edessä. Siinä räystään alla maa oli jäänyt paljaaksi. Välillä se siirtyi mökin alle. Musersin sille ruokaa talipallosta. Toinen kopsuttelija pihalla on mustarastas. Nyt ruokaa pitäisi jo löytyä paremmin.