Ilma viilenee

 Varsinkin yöt ovat taas kylmenemässä. Alkaa olla aika varautua talveen. Kaikki lämpöä vuotavat paikat olisi löydettävä ja tiivistettävä. Pitää miettiä, lämmitänkö vierastaloa talvella, sen voi tehdä vain sähkölämmittimillä. Mutta nyt matalalla oleva ilta-aurinko vielä paistaa sisään vierastaloon. Olen kerännyt sinivalkoisia tavaroita yhteen nurkkaukseen. Arabian Sirpa-leikkuulauta ja suola-astiat pääsivät täällä seinälle.

 

Vierastalon takka on tunnelmatakka, joka ei lämmitä eikä varaa lämpöä. Päinvastoin, se on auki suoraan piippuun ja lämpö karkaa sitä pitkin taivaan tuuliin. Olen yleensä yrittänyt sulkea sitä pahveilla, mutta vielä ei ole sen aika ja voi hiukan tunnelmoida. Poltan kaapista löytyneitä omenan muotoisia kynttilöitä ja tuikkuja.

Keräsin kupariastioita takan reunustalle ja päällyställe. Kannun kuljessä lukee tulistajaöljyä. Mitähän sekin on? 

 

Talveksi vierastalo on yleensä muuttunut verstaakseni ja kasvien säilytyspaikaksi. Nyt pitää miettiä, miten kasvit selviävät, jos kovilla pakkasilla tulee sähkökatkoja. Siis jos lämmitän taloa. Mietin, voisiko ruukuissa olevat sipulikasvit eristää kuplamuovilla ja laittaa ne vanhaan saaviin, styroksia vielä niiden alle ja päälle. Vai onko parasta kaivaa ruukut maahan. Jotain aikaisia sipulikukkia kevääksi täytyy kasvattaa. 

Syysaurinko

 Auringon reitti taivaalla on lyhentynyt. Tai täsmällisemmin, aurinko on lyhyemmän ajan taivaanrannan yläpuolella näillä leveyspiireillä. Valo osuu eri paikkoihin ja varjot ovat muuttuneet.

Pelargoniat viihtyvät hyvin kun kuistin paahtava kuumuus on ohi.

Nappasin tien varresta maitohorsmia mukaani. Niissä on nyt hienoja värejä.

 Matalalla olevan auringon säteet osuvat aitan ruohokimppuun. Vihreät lasimaljakot olen löytänyt mökiltä.

 

Illemmalla aurinko paistaa kamariin. Lämmityskautta en vielä ole aloittanut, mutta kohta on sen aika ja hellan päällys tyhjenee. Vielä syysaurinko lämmittää.

Kesä meni

Oli yllätys, kun illalla ensimmäisen kerran lämpömittarissa oli vain 2 astetta. Plussaa sentään. Mutta sitten tulivat illat, jolloin taivas kirkastui ja yöllä oli pakkasta.

 Oli syksystä jo jotain merkkejä ollut, niin kuin tämä hattivattisieni ja oli puissa ja maassa keltaisia lehtiä, mutta syynä ei ollut syksy, vaan kuivuus.

 

Tuli Saarijärven Paavo mieleen, veikö halla sadon? Tätä vartenko kannoin koko kuuman kesän vettä kasvihuoneeseen ja kasvilavoihin. Perunanvarret halla vei, mutta muuten taisin säästyä kadolta tässä vaiheessa. Olin peittänyt kasvustoja harsoilla. Kurkkuja ei enää tulisikaan, vain joitakin pieniä, coctail- tai nukkekotikokoisia on vielä kypsymässä. Mutta tomaattien pääsato on vielä valmistumatta. 

Syyskukkani säästyivät myös.

Kävin kaupungissa hakemassa lämpimämpiä vaatteita. Kotona posliinikukka kukkii, niin kuin koko kesän. Tuoksu on todella voimakas yöllä.

 

Ostin tietysti sipuleita. Ensimmäiset, krookukset,  laitoin jo maahan. Täytyy ottaa kuvia ja piirtää kartta, mihin sipuleita kätken. 

Kylmien öiden vastapainoksi päivät ovat olleet aurinkoisia ja kauniita, oikeita, kirpeitä syyspäiviä. 

Pakkanen aloitti ruskan, mustikat saivat väriä ensimmäisinä.

Siemenet talteen

 Yritin vahtia Kuolanpionia, mutta yhtenä päivänä sen siemenkodat olivat avautuneet ja siemenet olivat lentäneet tiehensä. Vain muutaman sain talteen. Ne laitan syksymmällä ruukkuun odottamaan kevättä. Malvan ja päivänliljojen siemeniä sain kerättyä. Krassin siemeniä tulee vielä lisää. Niitäkään ei tarvitse ostaa.

Omavaraisbloggaajien aiheena syyskuussa on ekologisuus, kierrätys ja vaihdantatalous. Olen mukana lehtien kierrätysringissä, jossa lehdet kiertävät neljälläkin lukijalla. Yhdessä lehdessä neuvottiin keräämään unikon siemenkodat lasipurkkeihin niin siemenet saa talteen. Unikonkukat olivat kovin hentoja, siemenet ovat kovin pieniä, mutta joitakin purkin pohjalla on. Loppuunluetuista lehdistä voi sitten tehdä siemenpusseja. Yhden rasian tein vanhan poikakalenterin sivusta.

Olen pihistellyt kasvihankinnoissa ja kierrättänyt oman pihan perennoja. Syreenipensaan alla kasvaa runsaasti maksaruohoa. Se piristyi entisestään kun kitkin rikkaruohoja pois. Tätä maksaruohoa olen siirtänyt useisiin paikkoihin. Viimeksi mökin edusta kivien seuraksi. Humala toimii myös maanpeittokasvina.

Olen iloinnut siitä, että lähelle kotia avautui Kierrätyskeskuksen myymälä. Olen vienyt sinne tavaraa, mutta sinne voi viedä myös askartelutarvikkeita. Osan keskus käyttää itse, osa lähtee kouluihin tai päiväkoteihin. Viinipullon korkkeja ja kortteja olen jo vienyt kierrätykseen ja seuraavaksi vien jäännöslankoja. Viimeksi minulle vaan kävi niin, että jäin kiertelemään myymälässä ja ostin maljakon, joka mielestäni sopii mökin tyyliin. 

Ilmojen viilennyttyä oli aika tehdä polttopuita. Klapikone on minun  - tai täsmällisemmin kone on minun, teline on naapurin. Se on jäänyt naapurin pihalle, koska puita on helpompi kuljetella kuin klapikonetta. Samanlaisia yhteiskäyttöisiä työkaluja ovat ainakin räystäskourun puhdistusharja ja sähkösaha. Lainailen naapurilta työkaluja. Siitä kerrasta, kun lainasin puunkuorimisvesurin, on muistona arpi oikean käden etusormessa. 

Keräsin naapurin pihalta lehtikuusen käpyjä ja tammenterhoja. Siemeniä nekin.

 Laitoin kukkineen tulilatvan ulos kasvihuoneen taakse. Nyt se kukkii uudelleen ja on taas sisällä. Näinkin voi kierrättää.

 

#Suuntanaomavaraisuus-ryhmässä julkaistaan juttu etukäteen sovitusta aiheesta kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9.00. Postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi). Lisäksi kerrotaan omasta etenemisestä ja haasteista.

Linkit juttuihin alla

Kasvuvyöhyke 1

Jovela

Nina Sointu

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

Rakkautta ja maanantimia

Luomulaakso

Villa Varmo

Harmaa torppa

Varmuusvara

Evil Dressmaker

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo