Juhannuksen jälkeen aloin kulkea silmät mökkitien tienpenkassa nähdäkseni koska maariankämmekät ilmestyvät sinne. Muutakin maasta nousee. Nämä kummajaiset ovat ilmestyneet tien varteen, metsänreunaan, lähellä pihaani. Nämä ovat mäntykukkia, loiskasveja. Tämä on ilmeisesti yleisempi kahdesta lajista eli kangasmäntykukka. Nämä kasvit ottavat ravintonsa puiden seuralaistateista. Mäntykukat tulevat esiin kun sienijuuret kasvavat ja kun sateinen kesä ennakoi hyvää sienivuotta, on mäntykukan ilmestyminenkin merkki siitä. Kukat lakastuvat nopeasti ja jäljelle jää vain ruskea varsi.
Ja kun edelleen pidin silmäni tien varressa, niin olihan niitä siellä, kanttarelleja. Toki muitakin sieniä on noussut maasta. Itse asiassa olinkin jo miettinyt, että onko tämä taas sellainen niin sateinen ja kolea heinäkuu, että kanttarelleja löytyy. Jatkossa pitää muistaa, että mäntykukat ennustavat sieniä.
Tien varren maariankämmekät ovat pieniä, mutta suon laidalla, kosteammassa paikassa, löysin komeita yksilöitä.
Toinen suosikkini, isotalvikki, kukkii sekin jo metsässä. Mäntykukat ja talvikit ovat jonkunlaisia sukulaisia.
Myös näitä, kurjenkelloja, saisi olla enemmän. Niitä löytyy avoimilta paikoilta.
Maitohorsmat saavat kukkia metsässä, mutta pihalta ne joutuvat lähtemään.
Metsässä on hiljaista, linnut ovat vaienneet. Ei edes mustarastas muistuta viiden maissa, että ilta on lähestymässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti