Vierastalon tunnelmia

Vierastalon alakerralla olisi edellytyksiä äijäluolaksi ja siksi se ehkä on tarkoitettukin. Minä yritin keventää tunnelmaa vaaleilla tekstiileillä ja kukkatauluilla. Yhden nurkan olen saanut jo jonkinlaiseen kuntoon. Järjestelyt vaativat aikaa, uusia tavaroita en tänne hanki. Heitin täältä pois vakosamettituolit ja toin tilalle tuvassa olleen mustan nojatuolin. Siellä se oli peitettynä parilla kangaspäällyksellä. Tekonahka on kestänyt aikaa, toisen, kangaspäällysteisen vanhan nojatuolin jouduin hävittämään. Maljakko on yksi monista mökistä löytyneistä maljakoista, saksalaista keramiikkaa.

Lipasto tai kirjahylly oli vanhassa eteisessä. Alkuperäinen lasi sen hyllyjen edestä oli hävinnyt, mutta laitoin verhon lasien tilalle. Ikkunaverhoihin löytyi kangasta varastoistani. Enemmän kangasta olisi tarvittu, mutta eipä sitä ollut. Valmetin seinäkello oli kätketty puuarkkuun. En aluksi saanut sitä käyntiin ja luulin, että ehkä siksi se olikin piilossa. Mutta kun vedin sitä kahdella avaimella, alkoi se raksuttaa. Ennen tässä nurkassa riippui iso kuparinen valaisin, johon aina kolautti päänsä. Vaihdoin tänne valaisimen, joka aluksi oli pienemmässä kamarissa.

Kunnostutin nettikirpputorilta ostamani valaisimen. Se on ilmeisest 50-luvun tuotantoa. Sen valossa on hyvä lukea tässä lukunurkassa. Tupakkapöytä oli ennen isommassa kamarissa, liinavaatekaappi tuvassa. 

Vierastalo oli houkutellut kutsumattomiakin vieraita. Pikkujyrsijä oli tehnyt reiän lattianrajaan. Naulasin sen päälle tilapäisratkaisuna listan ja hankin kaksikin hiirehäiritsintä ja yhden pyydyksen. Nykysäännösten mukaisia pyydyksiä löytyi vain yhdenlaista. Mutta syötti on tehokas, yhden raadon olen jo löytänyt. Inhottavaa, mutta kuuluu maalaiselämään. Onneksi niitä ei enempää ole  löytynyt, mutta daaliat juurakon otus oli kalunnut ja se oli syönyt kaikki siemenpussit tyhjiksi.