Julkisivun ehostus

Mökille on nyt mukavampi tulla kun sain etusivun ja päädyn ikkunat kunnostettua ulkopuolelta. On kuin mökki olisi ryhdistäytynyt, kun ikkunoissa ei enää ole roikkuvia kittejä eikä irtoilevia maalinriekaleita. Siivosin myös edustan kukkapenkkiä. Lupiinit taas kerran pois ja muutama karkulainen valeistutukseen odottamaan istutusta uuteen paikkaan.

Kauan kunnostus kesti. Ensin vanhan maalin ja huonokuntoisen kitin poisto. Sitten hiontaa, maalausta, kittausta ja taas maalausta. Välillä odottelua, että kitti tai maali kuivuu.  Päädyn ikkunoista toinen oli niin huonossa kunnossa, että jouduin askartelemaan siihen uuden alapokan. 

Eteinen koki talvella täydellisen muodonmuutoksen. Vanha rakennelma piti purkaa ja uusi on malliltaan aivan erilainen. Eteisestä tai kuistista tuli aika massiivinen. Mutta halusin sen katon olevan samassa kaltevuudesta kuin mökin katto. Erilaisista vaihtoehdoista käytiin keskustelua, tein jopa pahvista mallin haluamastani katosta, mutta aina löytyi perusteluja, miksi ratkaisuni ei ollut hyvä.

Vanhan eteisen kuvasta näkyy, että jotain todella piti tehdä.

Eteisen purkaminen ei häirinnyt humalaa, joka jatkaa kasvamistaan. Se kiipeää nyt irtonaisia rimoja pitkin, koska ikkunoita pitää vielä maalata. Olen pohtinut, millainen humalasalko sille pitäisi tehdä. 

Eteisen edusta on varjoinen. Ne isot puuni, joita en anna kaataa. Humalan puolelle paistaa ilta-aurinkoa, mutta toisella puolella tulee menestymään tuskin muu kuin kuunlilja ruukussa tai muratti. Toisen asetelman tein kukkapenkin päässä kasvaneesta männystä ja perennojen seassa kasvavista kuusentaimesta.

Edessä on vielä takasivun ikkunoiden kunnostus ulkopuolelta ennen syksyä ja sitten sisäpuolien, tuplien ja sisäpuitteiden kunnostusta ennen pakkasia. Ensimmäisiä töitä, joita viime syksynä tein ostettuani mökin, oli pihan raivaaminen niin, että ikkunoista näkee omenapuut. 

Ovat ikkunat nyt puhtaampiakin kuin silloin.