Pihan yllätyksiä

Piha osoittautui salaiseksi puutarhaksi, joka tuotti sellaisia yllätyksiä, joita olin toivonutkin. Tämä on ensimmäinen kevääni tällä mökillä. Syksyllä, kun sen ostin, piha oli villiintynyt ja rikkaruohojen vallassa. Nyt piha alkoi olla kuiva ja aloitin sen haravoinnin. Tarkoitus oli poistaa lehtiä ja risuja. Mutta yhtäkkiä huomasin ruohon seasta nousevan jotain sipulikukkia. Ei aluetta voikaan haravoida. Sille astui heti voimaan liikkumiskielto. Krookuksiahan alueelle nousi. En olisi olettanut niitä kasvavan pientilan pihalla.

Kaksi kesäisen lämmintä päivää saivat lumen häviämään silmissä. Tarkkailin aluetta, jonne olin istuttanut 100 lumikelloa. Aluksi löysin kaksi maasta noussutta lumikelloa enkä oikein ollut tyytyväinen onnistumisprosenttiin. Mutta vähitellen, lumen sulaessa, yhä useampia lumikelloja nousi esiin maasta ja lumesta. Ja nyt niitä on riittävästi, olen jo seonnut laskuissa.

Muitakin sipulikukkia maasta näyttää nousevan. Joitakin sipuleita kaivoin itse syksyllä maahan, mutta sipulikasvien alkuja nousee myös sellaisista paikoista, mihin en varmaan ole mitään istuttanut. Toivomukseni on, että joukossa on skilloja, niitä kaipaan. Jouluruusu, jonka siirsin vanhalta mökiltä, voi hyvin. Miksiköhän olen laittanut sen yhteen sormustinkukkien kanssa? Pitänee siirtää sormustinkukkia sitten, kun niitä alkaa olla enemmän tontilla.

Seuraava yllätys oli suruvaippa, joka rauhallisesti lenteli pihaan. Osa näistä perhosista talvehtii aikuisena. Suruvaippa käyttää ravinnokseen mm. marjoja ja niitähän tontillani riittää. Hyvä perhoskesän alku. Olen jo nähnyt myös sitruuna- ja herukkaperhosen.

Kunhan nyt malttaisin olla kärsivällinen ja odottaa, mitä muuta pihalta vielä nousee ennen kuin alan istuttaa uusia kasveja.