Ennen juhannusta raparperi oli parhaimmillaan ja teinkin perinteisen, helpon ja nopean raparperiherkkuni. Fariinisokeria ja kardemummaa raparperinpalojen päälle ja kauraryyni-sokeri-voi-vehnäjauhotaikinaa päälle. Ja uuniin.
Muuten meni hyvin, mutta fariinisokeri oli kivettynyt kovaksi möykyksi ja meni aikansa ennen kuin sen sai vedellä elvytettyä.
Ja kardemmman muistin etsiä liian myöhäisessä vaiheessa ja se tulikin paistoksen päälle. Ei se makua haitannut.
Ja raparperia riittää useampaankin paistokseen. Tehdään raparperipiirakkaa, sanoi juhannusvieras,
7 v. Inventoin aineksia ja etsin niihin sopivan reseptin netistä. Tyttö sekoitti taikinaan jauhot, munan, kerman, sokerin ja sulatetun voin ja minä pilkoin raparperin ja tein muruseoksen päälle.
Piirakka alkoi hävitä nopeaa vauhtia. Pitkähkön sähkökatkon aikana söimme sitä hyvällä omalla tunnolla. Kas kun muuta syötävää ei voinut laittakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti