Merkkejä keväästä

  Kevätesikot ovat tulleet kauppoihin. Olenpa nähnyt jo orvokkejakin kadulla yhden kukkakaupan edessä. Kevätesikot voi kuulemma keväällä istuttaa ulos. Mutta miten saa ne pidettyä hengissä siihen saakka? Minä saan ne yleensä kuivumaan muutamassa päivässä.                                        

                                

Pienemmän kamarin viileydessä peitettynä olleessa narsissiruukussa alkoi näkyä elämän merkkejä. Ja pian oli aika nostaa ruukku valoon.

                                                                                                                   

                                

Jopa amarylliskin heräsi eloon. 

                               

Olen nyt oppinut, ettei amaryllis olekaan amaryllis, vaan ritarinkukka. Mutta olkoon. Minulla oli niitä kolme kesän ajan ulkona keräämässä voimia. Ensimmäisen lehdet kuihtuivat syksyn tultua ja komeroon siirron jälkeen se alkoi pian kasvaa. Mutta se taisi olla liian laiha, sillä nuppuja se ei jaksanut kehittää, pelkästään lehtiä kasvoi sipulista.

                                                                                         

                                    

Seuraavan unohdin lämmittämättömään ulkotilaan ja ensimmäiset pakkaset tuhosivat sen. Kolmannen lehdet pysyivät aina vaan vihreinä. Lopulta, kun talvi jo alkoi tulla, leikkasin lehdet pois, siirsin sen uuteen multaan ja sijoitin komeroon. Siellä se on jököttänyt lokakuusta lähtien. Vasta nyt, helmikuussa, sipulista pilkistää kukan nuppu. Ei tullut sitä jouluamaryllistä, vaan taitaa tulla pääsiäisritarinkukka.

                                                 

Yritin etsiä pajunkissoja, mutta niitä löytyi vain muutama, ei poimittavaksi. Hirvet, kauriit ja metsänhoito, mm. minä itse, ovat tehokkaasti hävittäneet pajuja.