perjantai 7. huhtikuuta 2017

Pääsiäistä kohti

Kevät etenee vauhdilla. Kurkipariskunta, joka samoin kuin minä, viettää kesän näillä mailla, on saapunut. Ensin ne kuuli, sitten nekin näkyivät olevan ruokailemassa pellolla joutsenten tavoin. Sateiset kesät,  jolloin sato jää pellolle, ovat hyödyksi linnuille. Ruokaa löytyy. Sinivuokoissa on nuppuja, skillan ja lumikellon alkuja näkyy jo paikoissa, joissa lumi on sulanut. Virta on auki saunani kohdalla ja vesi alkaa nousta. Kohta on kevättulvan aika.


Kohta on pääsiäinen, nyt on aika lähettää pääsiäiskortti. Saimme sisarusteni kanssa perinnöksi vanhoja postikortteja, joiden maailmaan on hyvä välillä palata.


Kaupan alennuskorista poimimani iiriksen sipulit ovat jo hyvässä kasvussa. 


Kissanruoho alkaa jo olla liiankin pitkä. Emännän tietokirjan vuodelta 1930 otin esiin kun leikkasin omenapuita. Siinä on ihan hyviä ohjeita, mutta kaikkia en ryhtyisi noudattamaan. En ryhtyisi karkottamaan tuholaisia omenapuistani arsenikkimyrkkypölyllä enkä elohopeakloriidilla.


Pihatyöt katkeavat välillä vielä pakosta, kun lunta edelleen sataa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti